Terve!

En kyllä ole vieläkään aivan terve, melkein. Olen ollut kuitenkin niin iloinen siitä, että nämä silmätipat todellakin ovat auttaneet, jotka lääkäriltä sunnuntaina sain. Kolme kertaa päivässä niitä kun olen silmiini tiputellut, on kirvellyt aina kovasti. Tehokkaat ovat siis. Vielä 7 päivää pitää lääkärin mukaan näitä käyttää. Maalaisjärki sanoisi, että ei kannata noin vahvoja turhan päiten käyttää kun pöpö on poissa...mutta lääkäri varoitti juuri tästä. Kuuria ei saa lopettaa kesken.

Kävin tänään kaupassa ja olen tosiaan ollut koko päivän hyväntuulinen, fyysisen vointini paranemisen johdosta. On pitänyt hillitä itseäni, etten rupea esim. aerobickkaamaan kotona, mikä kävi tänään mielessä. Okei, tunnustan! Tein muutamat kuviot, kunnes tuli tajusin lopettaa :P Pitää vielä ottaa rauhallisesti, etten tule uudestaan kipeäksi. Mietin, että menisinkö huomenna jo kouluun. Eilen illalla sain tosi huonosti nukutuksi yskimisen ja kurkkukivun takia ja tänään ajoittain ollut huono olo myöskin.. Joudun olemaan kaukaaviisas ja jättää menemättä huomenna kouluun. Torstaina menen! Mietityttää kuinka paljon, olen jäänyt jälkeen ja harmittaa, etten ole saanut aikaiseksi mitään järkevää tänä viikkona kun olen maannut vain kotona. No, olen ollut kipeä ja järki ei ole oikeen juossut... ehkä pitäisi sallia se itselleni, mutta olisi kiva jos olisin saanut vaikka siivottua paperit perusteellisesti, jotka lojuvat tossa huoneeni työpöydällä. Tänään, juuri hetki sitten alotin sen urakan...

Olen sentään jotain kouluun liittyvää sentään tehnyt. Nimittäin olen pitkin viikkoa jutellut yhden kurssin ryhmäläisten kanssa Facebooksissa ryhmätyöstä, melkeinpä päivittäin. Homma ei vaan ole oikeen tuntunut etenevän. Kieliongelmat korostuvat jälleen.  Etelä-Korealainen kaverini luovutti ja jätti kurssin kesken ja näin ollen koko ryhmän. Kirjotin juuri ryhmäläisille viestin, että kyllä me tästä kurssista selviämme, on vain alkuvaikeutta. Uskon, että ryhmätyö ei lopulta ole niin vaikea miltä se jäljelle jääneistä ryhmäläisistä nyt tuntuu. Aion torstai aamuna mennä tälle luennolle ja selvittää sitten paikan päällä tilanteemme. Harmittaa sinäänsä, että homma ei ole edennyt yhtään ilman läsnäoloani, kun olen ollut kipeä. Tunnen myös syyllisyyttää siitä, etten ole ollut tunneilla..mutta mitäpä oikeastaan tälle virukselle voin. Onneksi olen nyt pääsemässä siitä eroon! Virus I want you gone like yesterday...!

Hassu juttu muuten kävi tänään kaupassa. Olin ostoksieni kanssa kaupan kassalla ja kassaneiti kysyi maksanko  kortilla, espanjaksi siis. Siihen vastasin sitten itsenikin yllättäen iloisesti ja kovaäänisesti Ruotsiksi (!) : "JA"! En siis edes suomenruotsalaisisttain "jå", mikä olisi jotenkin ymmärrettävissä vaan ihan ruotsalaisittain. Hämmensi itseäni tämä vastaukseni ja rupesi naurattamaan kovasti. On ilot ollut aika vähissä meikäläisellä, kun tämä hetkellinen kielellinen ruotsalaistuminen niin nauratti... :D

Järkkäilin vähän noita paperipinojani ja rupesin ensimmäistä kertaa nyt viikkoon perehtymään tarkemmin koulujuttuihin jälleen. Se, jos joku on vahva merkki että jeee, olen todellakin parantumassa tästä. Odotan niin innolla, että pääsen tekemään kaikkea mitä olen Facebookissa kavereiden kanssa jutellut, rupean yhden suomalaisen tytön kanssa, kenen olen täällä tutustunut, käymään salilla, aerobickissa ja ja ja...Olisinpa nyt jo h-e-t-i terve!!!

p.s Meikkaaminen <3. En ole meikannut viikkoon, tämän viruksen ja silmätulehduksen takia. Sitä odotan, että pystyn meikkaamaan, sillä se on mulle tärkeä joka päivittäinen asia, josta saan iloa. Turhamista? Ehkä. Naisellista? Kyllä. Mutta hei, jokaisen pitää tehdä niitä asioita mistä tykkää, itselleni ihanat meikit, vaatteet yms on todella tärkeitä mistä saan iloa :)