maanantai 4. marraskuuta 2013

Kylmä.

Kyllä, kylmä on saapunut tänne Barcelonaankin.Tosin käsitykseni kylmästä lienee hieman jo espanjalaistunut.

 Tänään aamulla kun menin kouluun tippui muutama vesipisarakin ja tuuli niin että pusersin farkkutakkiani tiukemmin kiinni.  Kävin lähikaupan kautta ja nappasin mukaan kahvin ja leipäsen, jota kiireessä söin kävelleessäni. Ilma oli selvästi nyt kylmempää kuin aiemmin.Onneksi sentään kaulaliina mulla oli mukana. Olin ostanut kaulaliinan viikonloppuna. Mulla on Suomessa kymmenittäin kaulaliinoja ja talvivaatteita. Silti en mitään ottanut tänne mukaan. En yhtä ainutta lämpimää takkia, en mitään lämmintä. Miksi? Alitajuntaisesti varmaan ajattelin, ettei täällä kylmä tule.  Tai se marraskuu tuntu kesäkuussa pakatessa niin kaukaiselta, ettei pystynyt assennoitumaan siihen todellisuuteen että kesäkin jossain vaiheessa täälläkin loppuu.

Matkalla huomasin taas espanjalaisen ihanan kiireettömyyden kun ripeästi talsin kouluun. Churroja maisteltiin aamutuimaan, ilman kiirettä minnekkään. Tämä kiireettömyyden taitaminen on espanjalaisten erityistaito.
Minä & Kaulaliina <3 Tänään. Takana Ekonomicampus.
 
Tänään alkoi espanjalaisen ekonomian  kurssi. Oli ensimmäinen luento siis. Olin positiivisesti yllättäynyt että ensimmäistä kertaa ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää tämän katalaani opettajan englantia. Vaikuttimena kuitenkin se, että olen tainnut jo tottua espanjalisten englantiin. Kurssi vaikuttaa todlella mielenkiintoiselta, ensimmäisellä luennolla tosin päästiin lähinnä perehtymään kurssin rakenteeseen. Maanantaisin ja tiistaisin on luentoja ja keskiviikkoisin aina harjoitus työpaja. Kurssi on mahdollista suorittaa jatkuvalla arvioinnilla (40%) tai ainoastaan loppukokeella. Valitsen luonnollisesti jatkuvan arvioinnin, jota opettajatarkin suositteli.
 
Luokassa oli taas älämölöä. Mutta se loppui kuitenkin suhteellisen nopeasti. Tämän kurssin opettajalla, noin nelikymppisellä naisella, oli sellaista hiljaista aktoriteettiä, että luokka vaikeni. Hän ei räyhännyt tai huutanut. Mainitsi vain kerran pölöttämisestä ja siihen tuli sitten loppu. Itselläni ei kyllä ollut vaikeuksia kuulla mitä luennolla puhuttiin, sillä olen tottunut nykyisin parkkeeraamaan itseni eturiviin siltä varalta että on kova möykkä, että varmasti kuulee.
 
Viime viikko oli aika kiireinen ja stressaava. Julkisen sektorin esseet vaativat paljon työtä ja olivat paljon isompi urakka kun luulinkaan. Onneksi sain eilen sunnuntaina palautettua ne virtuaaliseen oppimisympäristöön ajoissa. Jopa 5 minuuttia ennen dedlinea. 5 minuutin päästä siis koko mahdollisuus palauttaa työolisi sulkeutunut, eli sain hieman draamaa järjestettyä kun tiedoston lisääminen ei ensiksi meinannut onnistua. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Sää ei ollut tänään mikään parhain. Aurinko oli lomalla.
Kyselin tänään tutuilta espanjalaisnuorilta, jotka olivat samalla luennolla että miten heidän julkisen sekorin työn tekeminen sujui ja kauanko kesti aikaa tehdä se kokonaisuudessaan. Itse kerroin,että olen hyvin väsynyt koska tein sitä viime hetkiin saakka ja itse työ oli yllättävän työläs. He katsoivat minua oudosti ja kysyivät alta kulmien että teinkö minä tosiaan itse sen työn? Sanoin että tietenkin! He kertoivat että kopioivat oman työnsä, ei opettaja kuitenkaan niitä lue kun luokka on niin iso. Tämä hämmästytti todella paljon, Suomessa tämänlaisesta toiminnasta kiinni jääminen johtaisi erottamiseen. En myöskään usko että monen suomalaisen moraali edes antaisi läpi huijaamiseen.
Keskustelin tästä aiheesta yhden toisen espanjalaisen tytön kanssa, joka oli itse tehnyt varmasti koko työn eikä kopiounut mitään. Hän kertoi että tämänlainen kopiointi on hyvin yleistä espanjassa. Kysyin mitä käy jos jää kiinni. Tyttö kertoi että ei kai mitään...
 
Miten nämä kopioijat pääsevät sitten läpi loppukokeesta joka muodostaa kuitenkin 60% lopullisesta arvosanasta. Kopioijat purevat itseään jalkaan loppujen lopulta.
 
Muutenkin olen täällä huomannut että suomalainen moraalikäsitys, rehellisyys on todella kunnioitettavaa ja harvinaista. Eräs espanjalainen poika sanoi minulle, että täällä ajatellaan että se on tyhmä, joka ei käytä tilaisuutta hyväkseen. Eli pitäisi aina huijata jos siihen on mahdollisuus jäämättä kiinni. En pysty ymmärtämään tätä. Eikö omatunto kolkuta?
 
 
Palmut kotimatkalla.

Depressiivinen wcrunous ei ole ainoastaan Suomalaisten taito. Suomennettuna: Olen väsynyt elämääni enkä jaksa sitä enää.
 
 
Koin hankaluuksia viime viikolla tähän aiheeseen liittyen. Toisen kurssin ryhmätyöläiset espanjalaiset nuoret naiset kohtelivat mielestäni minua epäreilusti. He jättivät tulematta tapaamisiin monta kertaa ilmottamatta minulle. Lopulta he vain iskivät facebookissa graaffit jotka olivat tehneet ja kirjottivat tylysti että minun tulee ne yksin analysoida. Ei ollut mielestäni yhtään reilua jättää rankin työ minulle. Tätä mieltä olivat myös ystäväni, jotka ovat aiemmin käyneet kyseisen kurssin. Kun en ymmärtänyt yhtä graaffia, sillä se oli väärin tehty, he vain sanoivat että eivät auta minun osuudessani. Eli ei ollut ryhmätyötä nähnytkään. Koin mahdottomaksi näiden tyttöjen kanssa työskentelyn, joten  jätin kesken kurssin jatkuvan arvostelun ja menen vain loppukokeeseen. Toivottavasti oli oikea ratkaisu. Yritin pitkään saada hommaa toimimaan, mutta oli pakko heittää pyyhe kehään oman jaksamiseni vuoksi. Opin ainakin ryhmätyöskentelystä sen, miten toimimalla kaikki menee pileen. Tylyys ja hälläväliä asenne kuitenkin ihmetytti. En itse voisi toimia tuolla tavalla toisia kohtaan. Mutta aina ei ole reilua.
 
Kävin viikolla D:n kanssa taas kahvilla, tarkoituksenamme että hän opettaa minulle espanjaa ja minä hänelle englantia. Meni enemmän taas englannin jutusteluksi, mutta ei hänen syytään lainkaan. Tulemme todella hyvin juttuun niin aika aina menee todella nopeasti. Huomenna tapaamme jälleen; silloin yritetään enemmän pitää espanjan kieli keskiössä.
 
Torstaina oli Halloween. Oln viikolla tentannut espanjalaisilta ystäviltäni Halloween perinteitä. Summa Summarum on, että juhla on enemmän kaupallinen ja lasten juttu. Espanjalaiset juhlivat enemmän pyhäinpäivää kuten tosin Suomessakin. Eroja Suomalaiseen pyhäinpäivään on lunnollisesti. Täällä esimerkiksi on perinteenä keittää sellaista kasvishedelmä juomaa (?) ja sitä nauttia pyhäinpäivänä. En muista ollenkaan sen nimeä, mutta kadut tuoksuivat tältä viime viikolla pannujen käydessä kuumana sitä valmistaessa.
 
Ostin muuten tänään talvitakin. Tai oikeastaan välikausitakin. Pakko ruveta pukeutumaan paremmin, ,kun ilmat ovat viilenneet. Nyt on vähän taas vilustunut olo nimittäin, kun ei kaulahuivista huolimatta ollut tänään tarpeeksi päällä.
 
Ohhoh! Kello on taas jo aikas paljon. Lopettelen tällä kertaa tähän ja ensi kerralla tarkemmin kuulumisia. Terkkuja Suomeen
 
 
<3 Linda
 
 
 
P.s Se vielä mainittakoon, että olin Halloween juhlissa, jotka ESN järjesti. Olin pukeutunut "Mustaksi Leskeksi". Oli ihan mukavaa, paitsi unohdin lipun kotiin ja puolet juhlasta meni siihen , että hain sen kotoa ja palasin juhlapaikalle. Etele-Korealainen JY oli niin mukava että lähti mukaani hakemaan unohtunutta lippua. Bussiliikenne takkuili sinä torstaina todella paljon, joten siksi lipunhaku reissuun upposi liikaa aikaa. Hauskaa kuitenkin oli ja näin paljon tuttuja, joita en moneen viikoon ole tavannut.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti